Unsphered - Katharsis - Kuolleiden Jumalten puutarhaan

maalaa sieluni kuolleen puutarhasi väreillä, tämän harmauden sävyihin viimein katoan.
yksinäisyyden kehtoon minut laskekaa, herätä en enää tahdo ikuisuuteen vain vajoan..

synnyin alla haudan merkin. sen kylmän pinnan karheudessa kasvoin.
kuolen sinun ristisi varjossa. sen kalman kosketuksessa ruumiini mätänee.

olen vain maalaus mustan siluetin tässä suruntähden maassa, välissä kuolleiden ja unien.

et voisi nähdä mikä kuolemaporteilla itää. se mätä ihmisyys minusta pois pyyhittäköön.
raahatkaa minut tuonne synkkään puutarhaan.. jaksa en enää nousta.. pois minut pyyhittäköön..
mätä ihmisyys minusta pois pyyhittäköön..

kasvoton kipu rintaani viiltää, sanomatta nimeään se minut tänne hautaa.
puutarhaan kuolleiden jumalten, nimien jotka unodukseen vaipuivat.
vain noustakseen kerran taivaisiin, vain polttaakseen sen mädän valheen,
jota kerran jumaluudeksi kutsuttiin.

mätä ihmisyys minusta pois pyyhittäköön. sen jumaluuden saasta minusta pois pyyhittäköön.
kuolleiden jumalten verellä minut puhtaaksi peskää, pois profeettojenne verestä ruumiin viekää.
mätä ihmisyys minusta pois pyyhittäköön...

pois pyyhkikää mätä ihmisyys...