Paara - Viimeinen virta

Tuulessa hiljaa hahmo kasvoton heiluu
Vartoo lautturia ääneti varjoista saapuvaa

Vetten taa katoaa

Karkaa sanat viimeiset höyrynä ilmaan
Katoaa nimetön yksinäinen pimeään iltaan

Vetten taa katoaa

Taas kynsissä
Hallan ja tuulen
Ain tähyää
Usvassa liikkuvaa
Vain varjos tuo
Muistoissain
Ain palaa vaan

Sain sanoista salan ilmi
Käy tuulessa kuoleman nimi

Otavaisen olkapäiltä
Tuonen Akan kyntömailta
Palasitko varjoasi vartomahan
Vain kuoloasi kostamahan

Otin hengiltä sulhon
Näin tähdissä enteen koston verisen

Petäjästä pellon päästä
Synkän veen apajilta (kantaa…)

Otin neidolta ruumiin
Veri valuvi vesiin

Otan nenän ohdoltani, vainun tuntemattomaksi
Otan korvan ohdoltani, korvan kuulemattomaksi
Otan silmän ohdoltani, silmän näkemättömäksi
Käyn piiloon ohdoltani, käy erhe kuolokseni

Taas saattaa saa vainajaa Manalaan
Käy varjona veneen vanassa unholaan

Varjomailta Vainajalan
Hahmossa ohton kalmon nahan
Kuljitko vasten viimeistä virtaa
Pitkin Kaukomielen rantaa (kantaa)

Otan sanat lihastani
Kätken luihin kiroukseni

Pohjan Akan taivaan alla
Kylmän terän ikeen alla
Surisitko vajossasi vaeltavaa
Joka kostoasi taakkanaan (kantaa)

Otan silmän silmästäni
Varton verta Kirjokannessani

Otan nenän ohdoltani, vainun tuntemattomaksi
Otan korvan ohdoltani, korvan kuulemattomaksi
Otan silmän ohdoltani, silmän näkemättömäksi
Vaan ei piiloon ohdoltani, käy erhe kuolokseni

Taas saattaa saa vainajaa taas Manalaan
Käy lintuna veneen vanassa unholaan
Ei käärme nahoissaan koskaan rauhaa saa
Vain kuolleet kirjoissaan salasi ain saa säilyttää