Korpiklaani - Kuin korpi nukkuva

Niin kuiskii kesäyönä
Suo kuin korpi nukkuva
Sen puissa latvat huojuu
Kelorungon ruumiina
Ja alla makaava
On unessansa iloinen
Kuin käydä kävellen,
Tie kukkii ja on tasainen

Vaan kenen karjatiellä
Voi niin kuulla laulua?
Kun laulaa laajaa maata
Suo kuin korpi nukkuva
Sen tien on aika
Jaloillansa valanut
Siks' polkunsa tuon tuntee
Kotiinsa taas palannut

Tunnen sen
Olen täällä vieraana vaan
Vieraita laaksot
Jäänet jo unholaan
Outo on minulle
Harteiden paino
Tuntematon
Kaino tyttöni on

Tunnen sen,
Kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt,
Niiden maa on musta
Outo on minulle
Hallavan peitto
Tuntematon
Neito unien on

Siell' huiskii heinämiehen
Työ kuin kuohut koskien
Sen vaahto kivet pukee,
Tasainen on virta sen
Kun kohdalleni osuu,
Tuoksuu tuoreet heinäset
Niittää en saata
Tuot' vanhaa soista maata

Kun astun viime askeleen
Voi kuolleen kukkasen
Jo poimia tuo neito
Uneni kuin tietäen
Etten unesta herää
Alla harmaan kelon
Jos aika elon
Käy läpi kaiken pelon

Tunnen sen,
Olen täällä vieraana vaan
Vieraita laaksot
Jäänet jo unholaan
Outo on minulle
Harteiden paino
Tuntematon
Kaino tyttöni on

Tunnen sen,
Kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt,
Niiden maa on musta
Outo on minulle
Hallavan peitto
Tuntematon
Neito unien on

Kuiskii hiljaa kaipausta
Orpoja niityt,
Niiden maa on musta
Outo on minulle
Hallavan peitto
Tuntematon
Neito unien on

Tiedän, ei elo vain
Huomisen vuoksi
Tuntuu kuin hetkestä
Askeleet juoksi
Nyt aika katoaa,
Haihtuu varjoihin
Kuin rauhaton
Ja poissa uneni on